Jeremy Ironsin virtuoosimaisen kaksoisroolin varaan rakentuva Dead Ringers on David Cronenbergin hieno, tositapahtumiin löyhästi perustuva trilleri identtisten gynekologiveljesten noususta ja tuhosta. Tyylikkäästi kuvattua, Howard Shoren taidokkaalla taustoituksella ladattua synkkää kuvaelmaa voi hyvällä syyllä kutsua myös psykologiseksi kauhuksi.

Poikkeuksellisen oivallinen suomenkielinen nimi Erottamattomat välittää monitasoisesti jutun jujun. Läpi elämänsä kuin paita ja peppu kulkeneet, naisseikkailuja myöten kaiken jakaneet Mantlen veljekset ovat kuin sielusta yhdistyneet siamilaiset kaksoset. Kaikki sujuu kuin ennenkin, kunnes eräänä päivänä kaupunkiin saapuu näyttelijätär (myös loistava Geneviève Bujold), joka yllättäen löytää tiensä veljeksistä aremman sydämeen ja jättää sinne jäljen, jota ei noin vain pois pyyhitä. ”Am I really that different?” joutuu charmantti, ulospäinsuuntautunut isoveli lopulta kysymään, kun nainen halveksuu tämän huonoa vaikutusta rakastettuunsa. On huimaa seurattavaa, kuinka Ironsin vivahteikkuus ja mitättömän oloisilla, mutta ratkaisevan tärkeillä detaljeilla kyllästetyt henkilöhahmot sulautuvat yhteen ja ovat silti samaan aikaan kuin yö ja päivä. Kertakaikkisen mestarillista.

Rakkaus kolmanteen osapuoleen ja pyrkimys taipua kahteen suuntaan repii vähitellen kaiken riekaleiksi ja tuntuu siltä, että tiiviiden ihmissuhteiden kaikki ikävimmät tunteet mustasukkaisuudesta vihaan marssitetaan estradille. Väistämättömän tragedian lukuisista alhoista ajaudutaan jatkuvasti yhä syvempiin vesiin, eikä rakoilevan mielenterveyden ylläpitämisessä auta toinen naisen esittelemä elementti, huumausaineet, joita varten gynekologin on helppo kirjoittaa reseptejä. Elokuvan mieletön loppujakso on piste i:n päälle.