En ole koskaan ihmeemmin perustanut lapsellista alapäähuumoria vilisevistä buddy-leffoista, mutta Bronson Clubin Rookie-hankkeen toinen tulokas on poikkeus, joka kuittaa saman arvosanan kuin Elokuu vuotta aiemmin. Hieman mitäänsanomattoman alun jälkeen oma tie löytyy nopeasti. Kyse ei ole vain siitä, että mainiot tyyppihahmot nasevine repliikkeineen heitetään koomisiin tilanteisiin. Tätäkin on, mutta ennen kaikkea elokuvan sydän on se seikka, jonka mukana komedia kuin komedia kaatuu tai hengittää: rytmi. Näyttelijät tekevät loistavaa työtä ja leikkaaja varmistaa, että iskut menevät perille. Nauroin enemmän kuin pitkään aikaan.